Lyhyt matka naapuriin

Aamulla nukuin pitkään. Niin pitkään kuin vain suinkin maltoin.

Ennen puolta päivää olin kuitenkin jo päivittänyt blogin, hoitanut aamutoimet ja pakannut laukun lähtövalmiiksi. Hotellin isäntä Nikos tuli ystävällisesti hakemaan painavan laukkuni yläkerrasta, hän tunsi ilmeisesti sääliä sen jälkeen kun oli raahannut laukun pari päivää sitten huoneeseeni.

Maksoin laskun (120 euroa eli 40 e/vrk) ja sovin että palaan hotellille klo 14.30 satamakuljetusta varten.

Lähdin etsimään aamupalaa ja sen nautittuani kävelin vielä kerran ylös kirkolle. Kävin puhumassa ikonille kaikkien kotimaassa flunssaa potevien ystävieni puolesta. Terveyttä ja hyvää mieltä kaikille!

Ostin lipputoimistosta laivalipun Syrokselle ja se maksoi vaivaiset 5,50 euroa. Ojensin toimistovirkailijalle passini, jotta hän saa katsottua siitä nimeni (se kirjataan lippuun). Tähän virkailjapoika naurahti etten tarvitse passia tälle reissulle. :-)

Jonkin pienen muiston yleensä haalin itselleni jokaiselta saarelta ja Tinokselta mukaani lähti pieni jääkaappimagneetti sekä nauha ranteeseen.  Klo 14.30 olin takaisin hotellilla ja matka satamaan hoitui jälleen kätevästi minibussilla.

Blue Star Ithaki saapui ja lähti suht ajoissa ja niin Tinos jäi taakse.

Matka naapurisaarelle Syrokselle kesti 30 minuuttia. Satamassa oli jälleen paljon majoituksen tarjoajia ja valitsin heidän joukostaan herran joka edusti Diana Rooms -nimistä paikkaa. Herra, nimeltään Dimitris, tarjosi huonetta reiluun 30 euroon / yö. Annoin laukkuni Dimitriksen hoteisiin ja varoitin sen olevan painava. Nostaessaan laukkua takakonttiin Dimitris kysyi kuljetanko ruumista mukanani...

Matkalla hotellille Dimitri kertoili Ermoupoliksesta ja näytti mistä mitäkin löytyy. Autolla hotellille piti kiertää hiukan kauempaa, mutta satamasta kävelisi hotellille parissa minuutissa.

Diana Rooms on pieni perheomisteinen hotelli, isäntäväki asuu alakerrassa.

Huoneeni oli ihan mukava, kylpyhuone siisti ja kaikki oleellinen löytyi: jääkaappi, wi-fi yhteys, ilmastointi ja pieni parveke.

Niin, parveke tosiaan oli varmaan pienin ikinä näkemäni ja luvattu merinäköalakin löytyi kun oikein tähysti...

Siellä se näkyy vasemmassa reunassa! :-)

Yksi hauskuus minua kohtasi kun avasin jääkaapin: se ei ollutkaan tyhjä. Valon lisäksi siellä oli astioita! Syvä ja matala lautanen, ruokailuvälineet, hedelmäveitsi, pari kahvikuppia ja mukia, juomalasit ja jälkiruokakulho. Mutta missä sitä ruokaa tehdään??

Myöhemmin luettuani netistä hotellin kuvauksen, selvisi, että huoneisiin mainostetaan kuuluvan kitchenette, eli keittonurkkaus sekä kalustettu parveke. No, mitään keittiöön viittaavaa tässä huoneessa ei ollut (paitsi ne astiat), eikä parvekkeelle olisi kyllä mahtunutkaan kalusteita.

Nämä pienet puutteet korvasi mainiosti se seikka että hetki majoittumiseni jälkeen Dimitris koputteli ovella ja toi minulle ison pullon vettä. Veden hankkiminenhan se on ensimmäinen asia kun uuteen paikkaan tulee ja vaikka se ei kustannuksena ole hotellille iso, on se mukava huomionosoitus.

Hotellilla on lisäksi kattoterassi josta aukeaa jo sitten vähän upeammat näkymät..

Hetken levähdettyäni lähdin tutustumaan kaupunkiin. Hotellilta on tosiaan suora reitti alas satamaan. Portaita täällä näköjään riittää!

Täytyy myöntää että vaikka minulla oli Ermoupoliksesta omat epäilyni, olin alusta asti ihan haltioissani. Kaupunki on kyllä upea!






Söin myöhäistä lounasta yhdessä satamaa reunustavissa ravintoloissa ja nautin iltapäivän raukeasta tunnelmasta. Kaupunki oli siestalla ja lisäkseni vain muutamat muut "myöhäiset" olivat liikkeellä.






Auringon laskiessa kaupungin pienet kujat muuttuivat väreiltään pehmeiksi ja tunnelmaltaan yhä houkuttelevimmiksi.

Ja kissoja! Niitä vilisee joka kulmassa ja kujilla. Veikkaanpa, että niiden kuvaamisessa riittää minulle lomaohjelmaa ihan tarpeeksi.

Huomiseen siis ja voikaa hyvin!